keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Päivät lyhene ja naama kalpenee

Graduprojektin aikana istuin 3/4 valveillaoloajastani kirjastossa, joten ei paljoa kiinnostanut miltä näytti tai mitä oli päällä. Jossakin vaiheessa kirjoittelua rupesin kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että käytin edelleen samaa meikkivoidetta jota käytin keskikesän päivettyneimpinä hetkinä. Kerran kirjaston vessassa huomasin peilistä tuijottavan Tukiaisen!

Silloin oli menossa hektisimmät vaiheet ja tajusin, että nyt ei ollut kertakaikkiaan aikaa lähteä primadonnailemaan kaupolle. Niimpä kirjoittelin vielä muutaman viikon omaksumassani uudessa Tuksu-roolissa ja syöksyin suoraan gradun palautettuani Make up Storeen hakenaan asiallisemman väristä meikkivoidetta. Päätös jota en kadu ;) 



Oon koittanut etsiä vuosia täydellistä meikkivoidetta, mutta en ole ollut tyytyväinen oikein mihinkään. Make up Storen Olive matta, on ollut tähän astisista löydöistäni paras. Nyt jouduin ostamaan 2 sävyä vaaleamman Vaniljan. Se on myös ihan jees, vaikkakaan ei peitä samalla lailla. Gradun palautushuumassani matkaan lähti muutakin, mm. pohjustusvoide. Ja punaista huulipunaa. Jaiks. Jaiks siitä syystä, että en edes osaa käytää huulipunaa. Etenkään voimakasta.





Nyt villikset jalkaan ja kirja kainaloon. Tunnelmaa ankean, harmaan, talvipäivän keskelle. Voi video kuinka mä vihaan marraskuuta. Voisin vaipua talviunille ja herätä sitten kun kesä on taas ovella.

Loppuun vielä yksi ihana Spotify-löytö talvi-iltojen, sohvan, kynttilöiden, sateen ja viinin seuraksi. Hän on eteläafrikkalainen Gregory Alan Isakov.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti